Porkkanamuffinssit

Sain lopultakin kesällä kaverin yllyttämänä kokeiltua porkkanakakkua. Tai no, tein porkkanakakkutaikinasta muffinsseja. Muffinssit (tai muffinsit tai muffinit, päättäkää ihan itse) jäävät usein helposti aika kuiviksi, mutta porkkana tekee pohjasta todella mehevän ja kostean.

Tässä siis ohje:

Pohja

350g porkkanaraasetta
3 kananmunaa
3dl sokeria
1,5dl voisulaa (135g)
3,5dl vehnäjauhoja
2tl kanelia
1tl kardemummaa
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta

- Raasta porkkanat
- Vaahdota munat ja sokeri
- Sekoita kuivat aineet
- Yhdistä kaikki ja sekoita

- Jaa muffinssivuokiin (taikinasta tulee noin 15 muffinssia)
- Paista 225-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia
- Anna jäähtyä ja kuorruta

Kuorrute

1 paketti tuorejuustoa
n. 1dl tomusokeria
(muutama tippa elintarvikeväriä)

- Sekoita aineet selaisin haarukalla tai sähkövatkaimella
- Pursota ruusukkeiksi muffinssien päälle tai ole laista ja lätki lusikalla pienet keot.

- Tarjoile teen kera

Ja vielä pari korttia...

P*skis ensinnäkin:

Kortissa piti olla toistoa. Tässä sitä riittää - tassuissa, kysymysmerkeissä ja taustakuvioinnissa. Vielä enemmän toistoa saa painamalla paniikkinappulasta. Se on peräisin ihastuttavasta naukuvasta kissakirjasta, jonka rakas ja hellä lapseni pisti lihoiksi parissa viikossa. Nappi naukuu luultavasti hamaan maailmantappiin. Kortti on lahja kissanpuutoksesta kärsivälle kaverille.

Toiseksi tein Halloween-haasteen mukaan musta-oranssi-valkoisen kortin. Melko perinteisiä halloweenvärejä, joten perinteisiä ovat aiheetkin:

Kokeilin ensimmäistä kertaa pöydällä itsekseen seisovaa haitarikorttia. Olen sen verran tyytyväinen, että taidan tehdä jokusen joulukortinkin tällä periaatteella.

Lihaton lokakuu: Tomaattikeitto mozzarellalla

Söin taannoin Tallinnassa todella hyvää tomaattikeittoa. Nyt innostuin yrittämään härskisti kopioida saamaani herkkua. Ja hyvää tuli. Ei ehkä yhtä hyvää, mutta hyvää silti.

Näin se käy:

Ostoslista (1 valtava tai 2 alkuruoka-annosta):

1 sipuli
1-2 porkkanaa
200g paseerattua tomaattia
1 Mozzarellapala (125g)
Valkosipulia
Tuoretta timjamia

Tee näin:

- Pilko porkkana, sipuli ja yksi iso valkosipulinkynsi pieniksi paloiksi. Silppua joukkoon timjamia.

- Kuullota pilkotut rehut huolellisesti reilussa lorauksessa oliiviöljyä.
- Kippaa päälle 200g paseerattua tomaattia ja puolisen desiä vettä.
- Mausta noin puolella teelusikallisella suolaa.

- Anna muhia jonkin aikaa, kunnes porkkana on sopivan kypsää, ja pilko mozzarellaa valitsemasi määrä suuhun sopiviksi paloiksi.
- Laita mozzarella lämpiämään keiton sekaan hetkeksi ja nauti.

Lopputulos on pykälää paremma näköinen, jos asettelen mozzarellapalat kauniisti lautaselle ja kaadat keiton päälle. Koristele tuoreella timjamilla ja hyppysellisellä mustapippuria. Itse en muistanut sitä tehdä.

Tämä on sitten todella täyttävää.

Lahjaksi lastenhuone

Päätimme vähän ennen juniorin kaksivuotissynttäreitä, että lahjaksi laitamme lastenhuoneen kuntoon. Reilu vuosi sitten muuton jälkeen huone jäi suunnilleen niille sijoilleen ja vaikutti enemmän varastolta kuin kunnolliselta lastenhuoneelta.

Ennen tilanne oli siis seuraavanlainen.

Leluhylly laitettiin ikkunan eteen, jotta sekä lapsella että kissoilla oli paikka, josta kurkistella ulos rauhassa:

Oviaukko oli ahtaanpuoleinen myös ilman pyykkitelinettä:

Lapsen nukkumanurkkausta rajoittivat säilytyskalusteet, mutta sentään seinällä oli vähän koristetta:

Uusittuun huoneeseen hankittiin ensimmäisenä sänky. Suunnitelmissa oli tyypillinen lastenpäästä vedettävä (olisi muuten kätevä reissussa) päästävedettävä lastensänky. Vastaan tuli kuitenkin parempi vaihtoehto, joten päädyimme kaksimetriseen pikkuparveen, joka meneekin sujuvasti luultavasti seuraavat kymmenisen vuotta, kunnes tyttö keksii vaatia itselleen leveämpää vuodetta.

Uuteen sänkyyn tein itse päiväpeiton vanhoista farkuista. Leikkelin noin 20x20-senttisiä tilkkuja, ompelinen ne yhteen ja vahvistin saumat vielä nauhalla. Painoa ja vahvuutta tuomaan ompelin tilkkupeiton vielä kiinni vanhaan lakanaan. Lopputulos on parempi kuin osasin odottaakaan ja lisäksi valmistui paljon arviotani nopeammin.

Järjestystä vaihdettiin aika radikaalisti.

Nyt säilytyskalusteet on pakattu entiseen nukkumanurkkaukseen:

Uusi sänky laitettiin ikkunan eteen ja alle hankittiin apinamatto:

Pianokin vaihtoi paikkaa:

Päiväpeitosta tuli tällainen:

Lapsi on tykännyt. Uusi sänky oli heti mieleinen eikä tikkaiden kiipeäminen näyttänyt ainakaan tuottavan ongelmia. Itse asiassa tyttö päätti jo välillä, että tikkaiden käyttäminen alaspäin tullessa on vauvojen hommaa. On paljon kivempaa tiputtautua alas vierestä. Tärkeää on myös saada välillä nukkua päiväunet sängyn sijasta sängyn alla pienessä nukkumapesässä.

Myös lahjomattoman tuomariston eli nelijalkaisten hyväksyntä on saatu. Ja kuinkas muutenkaan - uudesta sängystähän voi kurkistella ulos pehmeältä ja lämpimältä alustalta samalla, kun nukkuu jo ainakin toisella silmällä.

P*skis ja pari muuta

Täytynee postailla pari muutakin juttua, kunhan jaksan ja saan aikaiseksi, mutta tähän hätään lisää korttiaskartelua.

Koukussa Kortteihin on työllistänyt viime aikoina joulumaratonilla, jossa kahdesti viikossa tulee uusi joulukorttihaaste. Haasteet ovat väriteemoja. Tähän mennessä olen tehnyt kortit teemoilla ruskea-kulta-turkoosi, punainen-valkoinen-vihreä ja ruskea-harmaa-minttu. Keskimmäinen on perinteisen jouluinen ja lopputulos sen mukaan. Ensimmäinen ja viimeinen taas olivat melkoisia epätoivevärejä, mutta sain niistäkin työvoiton.

Kranssien tekemiseen meni ikä ja terveys. Ne on siis tehty puhtaan manuaalisesti käyttäen välineinä saksia ja askarteluveistä. Olen kuitenkin lopputulokseen sen verran tyytyväinen, että nämä tuskin jäivät viimeisiksi. Kuten kuvista ehkä huomaa, olen hankkinut hyvän joulun toivotuksiin leiman. Lyhtykortista myös näkee, että sain tänään uuden lelun - Fiskarsin ShapeBoss -kohokuviointisetin Sinellin alesta. Voin suositella sitä lämpimästi, jos haluaa tehdä kohokuvioita suhteellisen helposti pelaamatta embossausmusteiden ja -jauheiden kanssa. Niitäkin varmaan jossain vaiheessa kokeilen, mutta toistaiseksi käytän uutta hiluani.

Sitten P*skikseen. Tällä kertaa haasteena oli taas luonnos jonkinlaisen riippukorttiin. Tein tällaisen:

Kortti on suhteellisen kookas ja sopii ripustettavaksi vaikka hehkuviinipullon kaulaan.

Lihaton lokakuu: Parsakaaligratiini, porkkanapihvit ja maalaisranskalaiset

Tämä ei ole ruokablogi, koska minä teen vain ihan tavallista kotiruokaa enkä hallitse mitään gourmet'ta. Lihattoman lokakuun kunniaksi ajattelin kuitenkin jakaa, jos nyt en reseptejä, niin jonkinlaisia ideoita ja vinkkejä kuitenkin.

Lihaton lokakuu haastaa ihmiset joko lopettamaan tai ainakin merkittävästi vähentämään lihansyöntiä lokakuun ajaksi. Itse osallistun tavoitteenani olla ilman punaista lihaa ja kanaa, koska niitä tulee syötyä normaalisti aivan liikaa. Kalaa aion syödä, koska haluan opetella tekemään enemmän kalaruokia enkä aivan luota omaan kykyyni tehdä riittävän proteiinipitoisia kasvisruokia.

Rajaan osallistumiseni vain kotioloihin, koska en viitsi tuottaa kuukauden projektin takia ylimääräistä vaivaa sukulaisille, jotka kutsuvat joskus syömään. Aion myös joustaa lihattomuudesta, jos satun käymään ulkona syömässä lokakuun aikana, koska ravintolaruoka on sen verran harvinaista herkkua opiskelijabudjetilla, että tahdon aina mahdollisuuden koittaessa (ehkä 1-3 kertaa vuodessa) nauttia kunnon pihvistä.

Asiaan.

Lihaton lokakuu tuli korkattua parsakaaligratiinilla, porkkanapihveillä ja maalaisranskalaisilla. Simppeliä ruokaa, tosin aikaa sen laittamiseen menee hetki. Gratiinia olen ennen tehnyt kukkakaalista ja maalaisranskalaisia meillä syödään suunnilleen viikoittain, joten vain pihvit olivat kokonaan uusi juttu. Koska menen yleensäkin takapuoli edellä puuhun, en sitten etsinyt valmista ohjetta, vaan sovelsin päästäni.

Pihveihin tuli noin 300g porkkanaraastetta, yksi kananmuna ja 0,5-1dl korppujauhoja. Mausteeksi laitoin suolaa, timjamia ja cayenne-pippuria. Annoin taikinan maustua jonkin aikaa ja paistoin sitten pannulla öljyssä. Pakko myöntää, että pihveistä tuli hyviä.

Gratiinia varten pilkoin parsakaalit uunivuokaan, kaadoin päälle kermaa ja vettä ja sekoitin joukkoon suolaa, sokeria ja kolmisen isoa ruokalusikallista sulatejuustoa. Annoin gratiinin olla ensin puolisen tuntia uunissa 200 asteessa kannen alla. Sitten otin kannen pois, kuorrutin gratiinin juustolla ja annoin olla vielä toiset puoli tuntia. Joku taitavampi voisi myös suurustaa gratiinin, jolloin lopputulos olisi kiinteämpi, mutta maku oli tässä kohdillaan.

Perunat on äärimmäisen helppo tehdä. Perunat pestään, pilkotaan sopiviksi lohkoiksi (makuasia, haluaako ohuita vai reippaampia lohkoja), asetellaan pellille tai vaikka piirakkavuokaan, sivellään öljyllä ja sirotellaan päälle suolaa ja mustapippuria, tai millä nyt haluaakaan perunat maustaa. Perunoita paistetaan puolisen tuntia 225 asteessa.

Lahjomattomalla tuomarillakin oli ruoasta mielipide: "Isää puuoka-iijjoo!" suom. Lisää puolukkahilloa.