Synttärikortit pienille päivänsankareille

Siskontytöt täyttivät vuosia. Juhlimaan ollaan menossa viikonloppuna. Pienempi saa synttärilahjaksi toivomansa Tuhkimo-prinsessamekon, isompi Ariel-Legopaketin. Kortit väsäsin lahjojen mukaan ja homma karkasi taas lapasesta.

Päätin kokeilla ekaa kertaa pop up -kortteja ja näin siinä sitten kävi:

Tuhkimon tiara

...sekä linna ja lasikengät.

Mystinen avautuva näkinkenkä

...josta paljastuu Arielin salainen maailma aarteineen.

Johtopäätöksiä:

Pop up -korttien tekeminen ei ole vaikeaa, mutta se on aika työlästä. Jokainen ylös pomppaava yksityiskohta tarvitsee rakenteen sekä pitämään sen kiinni kortin pohjassa että nostamaan sen ylös, kun kortti avataan. Kyllä näitä voi tehdä huomattavasti yksinkertaisemminkin, mutta tällaisten linnarakennelmien ym. tekeminen vaatii kyllä jo tunteja työaikaa.

Kaksipuolinen teippi on yleensä ollut korvaamaton työkalu askartelupuuhissa. Tällä kertaa kuitenkin toivon, että olisin löytänyt liiman muuttokuormasta. Teippi on täydellinen keino liimata papereita päällekkäin ilman käpristymistä tai ei-toivottua 3D-efektiä kerrosten jäädessä irti toisistaan. Liima kuitenkin kestää paremmin pop up -korttien rakenteiden rasituksen. Näissä korteissani kiinnitykset tahtovat väkisin jo irtoilla, mutta ehkä ne kestävät vielä H-hetkeen saakka. Jos liima löytyy, vahvistan kiinnitykset vielä sillä kriittisistä paikoista.

...eikä takuulla mene niin kuin Strömsössä.

Kun kerran lupaan tuossa sivupalkissa niin isosti, niin nyt sitten todisteita siitä, kun ei todellakaan mene niin kuin Strömsössä.

 

Päivän kuva-arvoitus

Torstaina oli leipomispäivä. Oli suunnitelmissa tehdä suklaamoussekakku juhannukseksi ja illan roolipelievääksi ranskalainen suklaakakku. Suunnittelin leipovani jo suhteellisen aikaisin päivällä, koska olen viime aikoina ollut varsinkin iltaa kohti todella väsyksissä. Alkaessani väsätä moussekakkua huomasin kuitenkin, että kaupasta oli kotiutunut vispikerman sijaan Flora Vispiä. Tämä ei suunnitelmiini sopinut alkuunkaan, joten leipominen lykkääntyi iltaan.

Kuolemanväsyneenä sain moussekakun pakastimeen ilman suurempia komplikaatioita. Ranskalaisen kakun taikina onnistui tavalliseen tapaan, mutta sitten lähti homma hanskasta. Meillä on hieman kinkkinen uuni. Sen termostaatti ei tunnu olevan ihan samaa mieltä muun maailman kanssa vallitsevista lämpötiloista, joten lopputulos on aina hiukan onnessaan. Yleensä uuni lämpenee liian kuumaksi, joten ole ottanut tavaksi tiputtaa lämpötilaa noin 25 astetta ohjeenmukaisesta.

Tällä kertaa uuni ei ilmeisesti ollutkaan pizzauunituulella, koska kumottuani kypsäksi luulemani kakun ylösalaisin lautaselle totesin sen olevan täysin raaka. Tämän kakun ei kuulukaan olla läpikypsä, mutta nyt keskusta oli pitkältä matkalta aivan raaka, siis todella juoksevaa taikinaa. Lykkäsin kakun lautasella takaisin uuniin ja annoin kymmenisen minuuttia lisäaikaa. Kakku vaikutti kypsyvän suunnilleen riittämiin, joten valmistauduin ottamaan sen uunista. Lautanen ei kuitenkaan ollut uuninkestävä, vaan halkesi hipaisusta kahtia. Edelleen juoksevanraaka kakku valui ritilän välistä uunin pohjalle ja allekirjoittanut sanoutui irti koko projektista.

Rakas aviomieheni kiskoi kakun ritilöineen uunista, totesi lautasen haljenneen siististi ilman pieniä sirpaleita ja siirsi sen toiselle, tällä kertaa uuninkestävälle lautaselle. Nukutin juniorin ja palatessani keittiöön totesin kakun vähän liiankin kypsäksi, mutta sentään syömäkelpoiseksi. Kakun kanssa oli tarkoitus tarjoilla päärynäjäätelöä ja tavalliseen tapaan olin ajatellun tehdä kuorrutteen Fazerin Sinisestä.

Päätin suosiolla muuttaa suunnitelmia, koska uunista ulkoistettu kakku näytti lähinnä jonkinlaiselta jättömaapalalta. Paloittelin kakun lasikulhoon, lusikoin sekaan jäätelön sopivina nokareina ja ajattelin koristella höystön sulatetulla ja rasvalla pehmennetyllä suklaalla. Kuten usein käy Fazerin Sinisen kanssa, nytkin se pääsi kuumenemaan kriittisen hetken liikaa ja kovettui rasvasta huolimatta kiinteähköksi tahnaksi. Mikäs siinä, kun "kakku" oli jo valmiiksi pilalla. Lusikoin siis myös kuorrutteen nokareina kulhoon, ripottelin päälle konfetti-nonparelleja ja tarjoilin facepalmien kera ottimena spagettikauha.

Kyllä se syötyä tuli.

Suklaamoussekakku

Jo kauan sitten sain idean ihan erityisestä suklaamoussekakusta. Kakun ideana oli, ettei siinä ole erikseen pohjaa, vaan koko setti on herkullista moussea kuitenkin kakun muodossa eikä kuppiin annosteltuna. Ajatukseen kuului myös kakun tekeminen silikoniseen ruusuvuokaan. Myös koristelun suhteen oli selvä suunnitelma. Väliin tuli kuitenkin elämä ja terveysongelmat, joten suunnitelman toteuttamiseen meni melkein vuosi. Viime juhannuksena kakku sitten päätyi kahvipöytään.

Käytin ohjeena Valion reseptiä vapaasti soveltaen. Jätin pois pohjan ja appelsiinin ja muutin radikaalisti kakun muotoa ja koristelua vastaamaan omaa suunnitelmaani. Kakusta tuli sen verran hyvää palautetta vielä tänäkin kesänä, että päätin taas tehdä samanlaisen juhannuspöytään. Kakku on myös gluteeniton, kunhan suklaan valitsee oikein (Panda tai Brunberg), joten valinta oli looginen, kun seurueeseen kuului keliakiasta kärsivä isoisäni.

Vähän erilainen juhannusruusu

Sisällysluettelo:

• 6dl kermaa
• 4 liivatelehteä
• 200g tumaa suklaata
• 1dl maitoa
• 200g maustamatonta tuorejuustoa
• Sokeria
• Likööriä oman maun mukaan, esimerkiksi noin 3rkl

• Koristeluun kotimaisia vadelmia (ulkomaisista voi saada kaikkea mukavaa) ja vähän suklaata

Ja näin se tehdään:

• Laita liivatelehdet kylmään veteen
• Laita kattilaan paloiteltu suklaa ja 4dl kermaa. Kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes suklaa on sulanut ja sekoittuu kermaan.
• Kuumenna maito. Puristele liivatelehdistä enin vesi pois ja liuota ne maitoon.
• Sekoita tuorejuusto suklaaseen ja kermaan sähkövatkaimella
• Kaada sekaan liivate ja maito sekä likööri. Valitse kakun makumaailmaan sopiva likööri, tumman suklaan kanssa esimerkiksi kahvilikööri tai jokin marjalikööri, jos käytät koristelussa marjoja.
• Vatkaa loput kermasta jämäkäksi vaahdoksi ja mausta vaahto sokerilla sen mukaan, miten makean kakun haluat. Itse käytin sokeria noin 0,5-1dl.
• Sekoita vaahto muihin aineisiin

• Kaada kakkumassa silikoniseen vuokaan ja pakasta, kunnes kakku on kunnolla kovettunut. Irrota vuoka, anna kakun sulaa ja koristele. Itse koristelin kakun jo jäisenä ja annoin sen sulaa matkalla suvun kesämökille kahvipöytään.

Kakun voi tehdä möys maito- tai valkoisella suklaalla. Tällöin kannattaa kuitenkin käyttää vähemmän sokeria.

Juustokakut for dummies

Muutama vuosi sitten innostuin kokeilemaan hyydytettyjä juustokakkuja. Ensimmäinen yritys taisi olla Turkinpippuri-suklaajuustokakku, joka onnistui rakenteeltaan mainiosti, mutta vahvisti käsitystäni siitä, että Turkinpippurit ovat taivaallinen herkku sellaisenaan, mutta eivät sovi sekoitettuna mihinkään. Melko nopeasti kakut alkoivat syntyä rutiinilla. Oppirahat piti toki maksella, sillä liivatteen kanssa temppuilu ei ole aina ihan helppoa. Muutamalla pienellä vinkillä siitäkin kuitenkin selviää, enkä ole tehnyt kökköistä kakkua enää kuin noin kerran kolmessa vuodessa.

Juustokakut ovat todella helppo tapa kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä. Kun perusresepti on hanskassa, kakkuja voi tehdä melkein minkälaisia tahansa. Olen käyttänyt juustokakkuja myös täytekakun täytteinä* jokusen kerran. Esimerkiksi maitosuklaajuustokakku toimii todella hyvin suklaakakun täytteenä. Se on raikas, riittävän voimakkaanmakuinen ja pysyy erinomaisesti kasassa.

Hox! Juustokakkuja voi todella helposti tehdä gluteenittomina. Täytyy vain valita oikeat täytteet ja pohjaan gluteenittomia keksejä. Marjat ja hedelmät ovat tietenkin luonnostaan gluteenittomia. Kinuski käy ainakin itsetehtynä, valmiskastikkeiden tuoteselosteet kannattaa tarkistaa. Suklaissa gluteenittomia ovat ainakin tähän mennessä olleet Panda ja Brunberg, mutta aina kannattaa tarkistaa, koska reseptit ja tuotantolinjat vaihtelevat välillä.

Perusohje:

Täyte:

• 1 paketti tuorejuustoa (200-250g. Viola, Créme Bonjour, Mascarpone tai vastaavat käyvät kaikki.)
• 2-2,5dl kermaa, Flora Vispiä, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta tms.
• 1-3 liivatelehteä
• n. 200g makuainetta - suklaata, marjoja, hedelmäsosetta, kinuskia...
• Tilkka nestettä liivatteen liuottamiseen
• Sattumia maun mukaan - Daim-rakeita, pähkinöitä, tuoreita marjoja tai hedelmäpaloja tms.

Pohja:

• n. 250g murskattuja keksejä
• 50-75g voisulaa

Tee näin:

• Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen
• Aseta irtoreunavuoan pohjalle sopivankokoiseksi leikattu leivinpaperi
• Murskaa keksit muovipussissa kaulimella tai käytä murskaamiseen tehosekoitinta tai monitoimikonetta
• Sulata voi ja sekoita se keksimurskaan
• Painele keksipohja tasaiseksi levyksi vuokaan

• Vatkaa kerma, vaniljakastike tai vastaava
• Valmistele makuaine - sulata suklaa tai soseuta marjat tai hedelmät tms.
• Sekoita tuorejuusto makuaineeseen
• Liuota lionneet liivatelehdet tilkkaan kuumaa kahvia, mehua tai vettä
• Sekoita liivateneste tuorejuustoon ja makuaineeseen
• Yhdistä edelliset vatkattuun kermaan tms. ja lisää mahdolliset sattumat

• Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja anna hyytyä useita tunteja jääkaapissa

Aineiden ja ainemäärien valinta:

• Valitse tuorejuusto kakun halutun raikkauden mukaan. Mascarpone on vähemmän hapanta kuin muut tuorejuustot ja lopputulos on siksi miedompi ja vähemmän raikas.
• Kerma ja Flora Vispi ovat maultaan neutraaleja, vaniljakastike taas makeampaa. Vispillä vaahdosta tulee kaikkein jäykin, vaniljakastikkeella juoksevin.
• Liivatteen määrä riippuu muista aineista. Suklaa hyydyttää kakkua kiinteäksi jo itsessään, joten yksi tai kaksi liivatelehteä riittää. Nestemäisemmät makuaineet, kuten mansikkasose, vaativat enemmän liivatetta.
• Liuota liivate nesteeseen, joka sopii kakun muuhun makumaailmaan. Kahvi sopii suklaan kanssa, mehun hedelmien ja marjojen. Jos mikään ei tunnu sopivalta, käytä vettä.
• Myös pohjan keksit kannattaa valita täytteen mukaan. Suklaakeksejä suklaakakkuun, Digestivejä tai Bastogneja marja- ja hedelmäkakkuihin jne.
• Pohjaan tarvittavan rasvan määrä riippuu keksien rasvaisuudesta. Digestivet tarvitsevat sidosaineeksi paljon voita, suklaamurukekseille riittää huomattavasti vähemmän.
• Perusohjeen mukaisia täytekerroksia voi pinota. Ensimmäisen kerroksen hyydyttyä voi päälle kaataa toisen. Projektin nopeuttamiseksi kakun voi alkuun laittaa hyytymään pakastimeen, jolloin pinta jähmettyy nopeasti.

Pari vinkkiä liivatteen kanssa:

• Käytä mahdollisimman huoneenlämpöisiä raaka-aineita ja anna liivatenesteen jäähtyä kunnolla ennen sekoittamista muihin aineisiin. Liivate hyytyy kylmässä todella nopeasti, joten kuuman nesteen sekoittaminen kylmään tuorejuustoon saa liivatteen paakkuuntumaan hetkessä.
• Älä missään olosuhteissa yritä sekoittaa liivatenestettä sulaan suklaaseen. Se juoksettuu. Ei aavistustakaan miksi, kysy kemisteiltä. Joka tapauksessa siitä tulee räkää ja liivate paakkuuntuu. Älä tee sitä. Ensin tuorejuusto suklaaseen, sitten vasta liivate.
• Jos liivate kaikesta huolimatta paakkuuntuu, tehtävissä on melko vähän. Jos liivate paakkuuntuu esimerkiksi kylmään mansikkasoseeseen, seoksen voi kuumentaa, jolloin liivate taas liukenee ja kaikki on hyvin. Jos liivate kuitenkin on kökkööntynyt tuorejuustoon tai suklaaseen, on parempi vain ottaa uusiksi.

Pari esimerkkikakkua:

Tuplasuklaajuustokakku:

Perusohjeen mukaan. Makuaineena alemmassa kerroksessa maitosuklaata ja ylemmässä valkosuklaata. Pohja suklaahippukekseistä. Koristeena raastettua Kinder-patukkaa ja omatekoisia suklaamunia.

Mansikka-suklaajuustokakku (kuva aiemmin):

Perusohje tuplana. Makuaineena soseutettua mansikkaa. Liivate liuotettu limemehuun. Sokeria maun mukaan. Pohja jälleen suklaahippukekseistä. Päällä koristeena pari ruokalusikallista maitosuklaajuustokakkua, jäätelövohveli ja valmista suklaakastiketta. Koristeluidea (taas) Pinterestistä.

* Täytekakun täytteeksi juustokakku laitetaan asettamalla irtoreunavuokaan yksi kakkupohja, kostuttamalla se ja kaatamalla sitten juustokakkumassa päälle. Rengas pidetään paikoillaan, kunnes juustokakku on hyytynyt.

Pari kakkua

Kevään aikana on tullut pyöräytettyä jo pari täytekakkua. Ensimmäisen tein tupaantuliaisiin, joiden teemana oli salaliittoteoriat ja pukukoodina foliohattu. Teemaan sopien kakku oli alienin pää, jolle illan aikana suoritettiin huolellinen dissektomia.

Kakku oli rehellisesti varastetulla reseptillä tehty appelsiini-suklaakakku. Pohjana käytin Devil's Food Cakea, täytteenä oli appelsiini-suklaamoussea. Samaa moussea käytin eristekerroksena kakun ja päällisen pälissä. Kuorrutteena oli jälleen vanilja-fudgeista tehtyä massaa. Silmät tein laku-fudgeista ja varjostuksia lisäsin mustalla elintarvikevärillä maalaten.

 

Appelsiini-suklaa-alien

Jostain syystä vieraat olivan alkuun hiukan haluttomia syömään, kun kaivoin kakun esiin.

Äitienpäivänä oli toiset juhlat, joten en päässyt tekemään kakkua sen enempää itselleni kuin muille sukuni äideille. Päätin ottaa vahingon takaisin tämän viikon roolipeli-iltana. Pinterest on hieno palvelu, josta löytyy helposti paitsi täysin mahdottomia, myös hyvinkin toteuttamiskelpoisia ideoita. Tällä kertaa päätin kokeilla simppeliä perhoskakkua, joka tehdään leikkaamalla pyöreä kakkupohja kolmeen osaan.

Keväinen mansikka-limekakku

 

Olen täysin toivoton tapaus kermavaahdolla kuorruttamisessa, joten tähän urakkaan meni melkein tunti ennen kuin sain kakun jokseenkin peittoon. Ensi kerralla vannon ja vakuutan käyttäväni jotakin massaa kerman sijaan.

Sain tupari- ja joululahjoiksi sellaiset kasat erilaisia nonparelleja ja strösseleitä, että tuntui aiheelliselta ottaa nekin käyttöön. Koristelin siis kakun kokonaan niillä. Lopputulos oli parempi kuin odotin, joskaan ei toki niin siisti kuin sokerimassalla tai marsipaanilla kuorrutetussa ja koristellussa kakussa.

Tarkemmat speksit:

Sokerikakkupohja tämän ohjeen mukaan. Muuten erittäin hyvä pohja, mutta kuten lähdekin kertoo, jää likilaskuiseksi eli keskeltä lättänäksi. Tämän voi kuitenkin suhteellisen hyvin kompensoida täytteellä ja kuorrutteella.

Täytteen tein sekoittamalla noin puoli desiä limemehua purkilliseen smetanaa ja yhdistämällä sen sitten kermavaahtoon kahdesta desistä kermaa. Sokeria oman maun mukaan. Lisäksi täytteessä oli pakkasesta kaivettuja kokonaisia mansikoita. Tuoreilla tulisi varmasti monta kertaa parempaa, mutta tähän aikaan vuodesta niitä ei ainakaan kohtuuhintaan ole tietenkään saatavilla.

 Päivän vinkki: Pakasta mansikoita kokonaisina pellillä,

leikkuulaudalla tai tarjottimella ja pussita vasta jäätyneinä.

Näin saat kokonaisia mansikoita helposti leivontakäyttöön ympäri vuoden.

Kostutin kakun sekoituksella säilykepersikoiden lientä ja jaffaa. Kuorrutteessa oli kermaa ja smetanaa samoin kuin täytteessä, mutta ilman limemehua ja vähemmällä sokerilla. Retrospektissä sanoisin, että olisi kannattanut kuorruttaa ihan samalla reseptillä täytteen kanssa, koska nyt kuorrute jäi vähän mauttomaksi.

Pääsiäinen ja vähän muutakin

Pitkä tauko takana. Joulukin meni. Siitä lieneen joitain kuvia tallessa, mutta ehkä niihin kannattaa palata syksymmällä. Muutimme maaliskuun alussa, mikä osaltaan selittää blogin hiljaiselon. Alkuvuosi meni tiiviisti pakkauspuuhissa ja muissa muuttovalmisteluissa.

Pääsiäisen kunniaksi ensimmäinen postaus melkein puoleen vuoteen.

Ensinnäkin vähän pääsiäiskoristeita:

Sain kaverilta ihanan lyhdyn ja otin sen nyt pääsiäiskäyttöön. Putsasin sen ensin huolella, koska olin säilyttänyt sitä parvekkeella. Laitoin pohjalle kangastilkun enemmän korokkeeksi kuin koristeeksi, sirottelin sen päälle muutama vuosi sitten maalatut muovimunat ja ujutin vielä sekaan lenkeiksi taivuteltuja feikkipajunoksia. Kaveriksi sopi pyöreä (eli melkein munanmuotoinen) harmaa ja tavallinen vihreä kynttilä. Kivialunen on kotoisin Norjasta Jäämeren rannalta.

Jaksoin ensimmäistä kertaa sitten joulun askarrella lapsen kanssa. Teimme virpomavitsoja, vaikka virpomassa ei käytykään. Koristeeksi tuli kreppipaperia, kartonkia, höyheniä, pieniä koristevuokia ja kimallepalloja. Lapsi olisi mieluiten liimannut oksat täyteen pelkkiä palloja, mutta pistin vähän kapuloita rattaisiin. Kolme vitsaa saatiin koristeltua maljakkoon. Täytteeksi laitoin koristelematta jääneet ja pohjalle painoksi kissanhiekkaa (Puhdasta!).

Pöydälle vitsojen seuraksi kaivoin laatikoista kaikki vihreät ja vihertävät tuikut ja tuikkukipot. Sääli, että taustalla näkyvä sää ei ollut kovin keväinen.

Ostin viime kesänä suklaamunamuotin. On tarkoitus hankkia jossain vaiheessa kunnollinen silikoninen, mutta löysin askartelukaupasta muovisen, kipsivaloksille tarkoitetun, ja ostin sen, kun oli lahjakortti käytettävänä. Munista tulee sillä vähän litteitä, mutta muuten muotti toimii ihan hyvn.

Tein munia kolmella täytteellä: praliinilla, vaahtokarkilla ja kinuskilla. Praliinitäytteeseen paahdoin pannulla hasselpähkinärouhetta ruokosokerin, öljyn ja suolaripauksen kanssa. Oikeassa praliinissa pähkinöisen pitäisi kai olla kokonaisia, mutta haastakaa oikeuteen tai keksikää parempi termi. Sekoitin praliinit kermalla pehmennettyyn sulaan valkosuklaaseen. Vaahtokarkkitäytteen tein liuottamalla vaahtokarkit pieneen tippaan vettä mikroaaltouunissa. Kinuskin tein yksinkertaisesti keittämällä kondensoitua maitoa purkissa.

Lopputulos oli kaikilla täytteillä juuri niin ylimakea kuin pääsiäismunissa pitääkin.

Hyvän aikaa ennen muuttoa bongasimme tarjouksen liitutaulutarrarullasta. Vasta nyt se saatiin otettua hyötykäyttöön. Halusin tehdä jonkinlaista koristelua tai kehystä tauluun leikkaamalla. Jostain tuli mieleen käyttää lintuja, ja tässä lopputulos:

Askarteluveitsi on vielä jossakin pahvilaatikoiden kätköissä, joten käytin leikkaamiseen pelkkiä saksia. Kannatti nähdä vaivaa ja leikata lintuhahmot kokonaisina irti, niistä sai hasuakn efektin taulun ympärille. Puujalkavitsistä en ota sen enempää kunniaa kuin häpeääkään, se on kopioitu kavereilta.