tiistai 13. lokakuuta 2015

No nyt on pullaa.

Hyvää PULLAA!

Aina välillä täytyy leipoa pullaa. Se on hyvää. Se säilyy pakastimessa hyvänä. Se on hyvä hätävara yllättäville kahvivieraille. Ja pullataikinasta on moneksi.

Ensin täytyy kuitenkin saada kelvollinen taikina tehtyä. Huomasin vuosia sitten, että se ei olekaan ihan helppoa. Tein kuten jauhopussi neuvoi. Taikina oli niin tahmeaa, ettei sitä voinut leipoa. Lisäsin jauhoja, kunnes leipominen onnistui. Pullilla olisi voinut rikkoa ikkunoita. Ansaitsin lisänimen Buns of Steel.

Anoppini tekee maailman parasta pullaa. Anopin anoppi on sitä mieltä, joten siihen on syytä uskoa. Luonnollisesti kysyin anopin salaista perintöreseptiä onnistuakseni itsekin. Selvisi, että anoppi käyttää jauhopussin ohjetta.

Voi keppana.

Onneksi on muitakin sukulaisia. Tällä ohjeella pullataikina nimittäin todella onnistuu. Salaisuus makuun on se, ettei voin ja sokerin kanssa säästellä. Pulla ei todellakaan ole kevytruokaa. Leivottavuus taas saadaan vaivaamalla taikinaa aivan naurettavan pitkä aika. Siis suunnilleen puolikkaan elokuvan verran. Tämän vuoksi pullataikinaa ei tehdä ihan hetkessä. Harkitsen yleiskoneen hankkimista.

Leipoessa hyvän lopputuloksen saa käyttämällä jauhoja vain sen verran kuin on pakko. Näin pullan pinnasta ei tule kova ja jauhoisen mauton. Kun pullia vielä kohottaa ennen paistamista pellillä puolisen tuntia, tulos on kuohkean ilmava.

Sitten vielä sellainen pieni muistutus, että kun taikinan tekee litraan maitoa, sitä pullaa tulee aika pirusti.

Paljon.

Siis paljon.

Tosi paljon.

Ymmärrätte pointin.

Henkilökohtainen ikisuosikkini on korvapuusti. Ohjeita niihin on pilvin pimein, joten jaan vain pari kantapään kautta oppimaani juttua:

  • Kaulitse taikinalevy riittävän ohueksi ja muotoile kulmat teräviksi. Näin koko levy saa hyödynnettyä hyvin ja puusteissa on riittävästi täytettä suhteessa pullan määrään.
  • Älä säästele voin kanssa tässäkään vaiheessa. Voin voi myös käyttää pikaisesti mikrossa pehmenemässä, jotta sitä on helppoa levittää. Siis jos on sellainen lahopää kuin allekirjottanut eikä muista ottaa pakettia ajoissa lämpimään pehmenemään. 
  •  Kun täytteet on levitetty ja levy rullattu tiukaksi pötköksi, paloja ei voi leikata liian vinoon. Veistä tai taikinaleikkuria siis reippaasti sellaiseen 40 asteen kulmaan, jotta puustit pysyvät uunissa pystyssä eivätkä kaadu kyljelleen ja näytä lähinnä, noh, korvilta.
  •  Pellille asetellut korvapuustit kannattaa litata sormilla keskeltä oikein kunnolla. Tämäkin edesauttaa oikeaan muotoon paistumista. Sitten vain kohotus ja kananmunaa ja raesokeria pintaan.
  •  10min 225°C

Parempi puolisko suosii voisilmäpullia. Lainattuja vinkkejä:

  • Voisilmää varten riittävän iso räppänä. Kaiva siis pohjaan asti. Voisilmäpulla on sentään vain hyvä tekosyy syödä voisilmä.
  • Riittävästi täytettä. Pieni voisilmä on silkkaa petosta.
  • 12min 225°C

Tykkään kovasti myös dallaspullista. Niiden tekeminen on kuitenkin varsinaista horroria. Täyte on liian löysää pysyäkseen rullien sisällä tai pullat turpoavat ja rullat aukeavat miten sattuu, leivosvuokien tai vastaavien kanssa säätäminen on ärsyttävää. Ja niin poispäin.

Tein siis mieluummin pitkon. Kaulitsin taikinaa taas reippaaksi levyksi ja leikkasin sitten viistosti kapeita suikaleita levyn molemmin puolin. Keskelle jätin noin levyn neljäsosan levyisen ehjän kaistan täytteelle. Täytin reilusti, käytin Kinuskikissan ohjetta (taas vaihteeksi). Sitten taittelin taikinasuikaleet täytteen päälle vuorotellen eri puolilta.

Pitko ei mahtunut pellille. Päätin tehdä kranssin. Siistin siis vähän pötkön päitä ja käänsin ne yhteen. Taittekin suikaleitten päitä kranssin alle ja siistin vielä liitoskohtaa vapaalla kädellä. Ei siitä kovin siisti tullut, joten en osaa auttaa. Pahoittelen.

  • n. 25min 200°C

Ja sitä taikinaahan oli vielä. Sokeri sen sijaan oli lopussa, eli ei korvapuusteja. Eikä voisilmiäkään. Pahus.

Dallastäytettä oli vielä jonkin verran. Arvioin, että se voisi riittää bostonkakkuun. Dallasboston. Bostondallas. Erittäin amerikkalaista joka tapauksessa. Tai jotain.

Uutta levyä kaulimaan, loppu dallastäyte tasaiseksi kerrokseksi sen päälle, levy rullalle ja rulla sopiviksi pätkiksi. Pätkät kakkuvuokaan, kohotus, voitelu, raesokerit. Uuniin.

  •  Jätä palojen väliin vuokaan riittävästi ilmaa. Näin pulla mahtuu turpoamaan riittävästi ja paistuu myös keskeltä.
  • n. 30min 180°C

Tänään muuten piti olla siivouspäivä. Arvatkaa, oliko.

2 kommenttia: