Virkatut korit

Bongasin Novitan lehdestä viime kesänä ohjeen virkattuihin koreihin. Korit tuntuivat hyvältä idealta lapsen lelujen säilyttämiseen. Meillä oli tuolloin suunnitelmissa hankkia tytön huoneeseen Ikeasta Trofast-hyllykkö, ja korit sopivat hyvin sen hyllyille.

En ollut virkannut mitään sitten ala-asteen. Neulomista karsastan lähes viimeiseen asti, vaikka noin puolitoista kaulaliinaa olenkin saanut aikuisiällä aikaiseksi. Jotenkin liukas villalanka kahdella liukkaalla puikolla on minusta vain luonnoton idea ja paniikki silmukoiden karkaamisesta tekee touhusta vielä epämiellyttävämpää. Virkkaaminen on jokseenkin parempi vaihtoehto, koska koukku jotenkin selkeyttää toimintaa huomattavasti eikä karanneista silmukoistakaan tarvitse huolehtia.

Tein koreja syksyllä kolme, mutta niistä siirryttiin pian pois, kun kaikki lelut olivat aina kerralla pitkin lattiaa. Lelut säilöttiin välillä muovilaatikoihin, joissa oli kannen päälle käännettävät, jäykät kahvat. Neiti 1,5v. oppi kuitenkin hyvin nopeasti vääntämään laatikot auki, joten lelut olivat taas kaikki pitkin ja lisäksi lapsi improvisoi tyhjistä laatikoista itselleen apuportaita ja kiipesi kaikkialle. Nyt korit ovat taas käytössä ja lisää työn alla.

Välineet

Novitan ohje on puljun omalle Tuubi-langalle, jossa on puolet puuvillaa ja puolet akryylia. En pidä akryylista kuituna pätkääkään (no pun intended), joten päätin mieluummin soveltaa ohjetta täysin puuvillaiselle trikookuteelle. Puuvillassa on akryyliin nähden pari olennaista etua: puuvillaa voi pestä koneessa lämmössä kuin lämmössä, tarvittaessa vaikka keittopesuohjelmalla, ja sitä voi värjätä. Kun perillinen siis aikanaan päättää, mikä on (sinä vuonna) maailman ihanin väri, korit voi heittää pesukoneeseen suolan ja värijauheen kanssa.

Koreja voi tehdä kaupoissa myytävästä trikookuteesta, mainitusta Tuubi-langasta tai ihan klassisesta matonkuteesta, jota saa leikkaamalla vanhoista urheilusukista ja T-paidoista. Kuteen tai langan lisäksi korien tekemiseen tarvitaan vain koon 10 virkkuukoukku.

Ohje

Löysin hyvät ohjeet erilaisten silmukoiden tekemiseen täältä.

Aloita virkkaamalla 4 ketjusilmukkaa.

Sulje silmukat lenkiksi piilosilmukalla.

Virkkaa kahdeksan kiinteää silmukkaa syntyneen lenkin ympärille, eli tee silmukat aina lenkin keskiön läpi.

Virkkaa kahdeksaan silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa jokaiseen, jolloin silmukoita syntyy 16.

Syntyneisiin 16 silmukkaan joka toiseen yksi ja joka toiseen kaksi kiinteää silmukkaa. Syntyy 24 silmukkaa.

Seuraavalla kierroksella tee joka kolmanteen silmukkaan kaksi ja muihin yksi kiinteä silmukka 32 silmukkaan saakka. Seuraavalla kierroksella joka neljänteen kaksi, muihin yks, kunnes silmukoita on 40 jne.

Itse käytin tässä kertotaulua: Kahdeksan silmukat jälkeen joka toinen eli kaikki kahdella jaolliset luvut tehtiin samaan silmukkaan edellisen kanssa. Seuraavalla kierroksella kaikki kolmella jaolliset, sitten neljällä jne.

Tällä lailla silmukoita lisäten korin pohja sytyy ja sitä voi jatkaa nin pitkälle, kuin itse tahtoo. Omat korini ovat halkaisijaltaan 30cm luokkaa.

Kun pohja on valmis, korin reuna virkataan tekemällä aina vain samankokoista ympyrää lisäämättä silmukoita. Jokaiseen silmukkaat siis virkataan aina yksi kiinteä silmukka.

Lopuksi korin reunan voi viimeistellä kierroksella piilosilmukoita.

  

Koreista tuli jopa minun olemattomilla taidoillani käyttökelpoisia ja siedettävän näköisiä, joten voin suositella ohjetta lämpimästi kaikille. Paksusta kuteesta virkkaaminen on selkeää ja helppoa hommaa. 

Kokeilin pienempiäkin koreja, joista ajattelin jonkinlaisia herkkukoreja lahjaksi. Lisäsin niihin aisan virkkaamalla sopivan määrän ketjusilmukoita viimeisen kierroksen jatkoksi, yhdistämällä sen korin vastakkaiselle puolelle ja leventämällä aisaa vielä rivillä kiinteitä silmukoita takaisinpäin.