Kaapinrumiluksen uusi elämä

Joskus ehkä kolme vuotta sitten saimme äidilleni tarpeettomaksi käyneen mäntypuisen vitriinikaapin. Kaluste osoittautui yllättävän käteväksi - se syö hämmästyttävät määrät tavaraa ja silloisessa kodissamme säilytystilaa ei ollut liiemmin. Melko kauhealta kaappi kuitenkin näytti ja pohdimmekin mahdollisuuksia sen ilmeen uudistamiseen heti alusta alkaen.

Vuosi sitten ryhdyimme tuumasta toimeen, kun halpakaupassa sattui kohdalle spray-petsiä. Kokeilin käsittelyä laatikon etupaneeleihin. Hyvin toimi, tosin purkit tyhjenivät melkoista vauhtia. Petsasin myös puolitoista kaapin ovea. Sitten muutimme ja projekti jäi. Tuijottelimme siis melkein vuoden entistä kamalampaa kalustetta. Jos on jotain kamalampaa kuin iso huonekalu kokonaan kellastuneesta mäntypuusta, se on iso huonekalu enimmäkseen kellastuneesta mäntypuusta ja osittain tummaksi maalatusta mäntypuusta.

Pwettyyyy...

Muutimme takaisin. Rakensimme pesää heti oikein urakalla, mistä lisää myöhemmin. Parin kuukauden puuhastelun jälkeen (sisältäen muun muassa järjestelyä, kirjahyllyjen rakentamista ja synnytyksen), tuli kaapinrumiluksen vuoro. Petsiä löytyi onneksi vielä saman halpakaupan hyllystä, mutta ei tuntutunut tuntunut järkevältä käsitellä sillä koko kaappia, koska ruiskupetsin menekki oli kohtuuton ja puolet pigmentistä lensi väkisinkin taivaan tuuliin (tai avonaisesta parvekkeen ovesta suoraan makuuhuoneeseen).

Starkin puuvaha oli meille jo ennestään tuttua tavaraa. Päätimme kokeilla sitä. Lasit ja vetimet irti yläkaappien ovista ja testaamaan. Vahaus vaati pohjalle melkoisen karhennuksen lakkapintaan, mutta toimi. Kerroksia tarvittiin osaan kolme, osaan neljä. Vetimien hiominen ei tuntunut kivalta ajatukselta eivätkä tarkemman pohdinnan jälkeen ne vetimetkään, joten päätimme hankkia uudet. Sellaiset löytyivätkin ongelmitta nettikirpputorilta.

Kaapin sisäpuolen keksin maalata valkoiseksi. Onneksi sisäpuolta ei ollut lakattu, joten maalia pääsi sutimaan suoraan. Kerroksia tarvittiin kaksi. Pinta jäi eläväksi, mutta puu peittyi riittävästi. Maalipurkki toki kehotti käyttämään pohjamaalia, mutta ei meillä ole ennenkään ohjeita noudatettu.

Nyt on enää päätettävä, maalataanko kaappien hyllyt valkoisiksi vai vahataanko tummiksi. Mielipiteitä? Myös lasien tuunaaminen tavalla tai toisella on harkinnassa.

Aseet:

Matson-petsiä, joku tumma pähkinäpuu se taisi olla.

Nämä ostettiin Hong Kongista, mutta olin näkevinäni samoja purkkeja Prismassa.

Bloom-puuvaha, sävynä Muskotti. Tätä saa Starkilta.

Helmi-kalustemaalia, puolihimmeä valkoinen. Tätä saa Mistä tätä ei saa?

Lisäksi pari pensseliä Biltemasta ja kilometri hiomapaperia.

Lyhdyn tuunaus

Pitkästä aikaa on sekä aikaa että jotakin kerrottavaa.

Saimme parvekkeen kesäkuntoon päällisin puolin jo hetki sitten. Ruukuissa on orvokkeja ja laatikoissa hernettä ja yrttejä. Lattia ja kalusteet on pesty ja noin jätesäkillinen roskaa heivattu menemään. Parveke on siis toimittanut lähinnä varaston virkaa siitä lähtien, kun syksyllä muutimme tänne.

Toiseen päätyyn viritimme kattoon riman, johon sai ripustettua muualta yli jääneet lyhdyt. Olen kerännyt lyhtyjä jo kohta yhdeksän vuotta, joten kertymää on. Päädyimme käyttämään parvekkeella vain tummia lyhtyjä, joita niitäkin oli viisi. Yksi valkea sopi sarjaan muuten, mutta väri oli auttamatta väärä. Kermanvaalea keskikokoinen lyhty ei oikein ole sopinut muuallekaan, joten päätin tarttua toimeen eli spray-maaliin.

Lähtötilanne

Ensin poistin lyhdystä lasit ja pesin sen. Sitten maalasin pohjan mattamustaksi:

  Synkähkö keskivaihe

Mustan maalin kuivuttua suihkutin kauempaa päälle hopeaa. Näin sain pintaan sopivan häivähdyksen hopeista hohdetta tekemättä laitteesta discopallon näköistä.

Valmis maalipinta

Olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olen tehnyt spray-maalilla muuta kuin tasaista pintaa. Pientä säätöä oli lyhdyn saamisessa tasaisen väriseksi. Pohjaa ja muutamia nurkkia piti paikkailla pariinkin otteeseen, mutta lopussa kiitos seisoo. Lyhty sopii nyt oikein hienosti täydentämään parvekkeen päädyssä riippuvien keräilykohteitteni sarjan.